Tekstit

Kevään vauhdissa ees-taas

Kuva
  Italiantalventähti, Eranthis hyemalis Arvelin edellisessä blogissani, että kevät hidastelee. Tottahan se nyt on, lunta satoi Heinolaan yllättäen 15 senttiä lumikellojen ja italiantalventähtien niskaan. Sinne jäivät lumen alle Eijan italiantalventähdet ja Marjatan lumikellot. Onneksi ennätin iloita niistä ja voin ilahduttaa sinuakin armas lukijani. Kohta kuitenkin ne tekevät yllätysilmestymisen, se on aivan varmaa. Siihen saakka meillä jokaisella on muutakin tekemistä kuin ihmetellä jouluista maisemaa, vai onko meillä? Lumikello, Galanthus nivalis Metsämansikka, Fragaria vesca ja Ketunleipä, Oxalis acetosella Kun Muonamiehenpuistossa alkoi ilmestyä sulapaikkoja etsin sinivuokon alkuja, ei vielä näkynyt. Mutta jo viime syksynä varaslähdön ottanut metsämansikka muutamalla lehdellään ja ketunleipä eli Käenkaali olivat jo lähtökuopissa. Nyt ne ovat taas peittyneet paksun lumen alle ressukat.   Naurulokki, Larus ridibundus Aprillipäivänä ilmestyivät hirveän metelin kera nau
Lähetä kommentti
Lue lisää

Ei kai kevät hidastele!

Kuva
Tässä kuvassa on Heinolan sielua, siltoja, virta ja penkki sen ihailuun, siinä se on, vaikkakin talvisessa asussaan. Kunhan kesä koittaa näet saman paikan toisin silmin. Hidasteleeko kevät? Ei kai, moni kuitenkin on pettynyt, minä kin hiukan , kun auringon voima lumikinoksia madaltamassa on tauoll a . Kevään tuntua ilmassa ei kukaan voi kieltää. Talitiaisen äänekäs laulukin tukee sitä. Kevät pursuilee linnun äänessä, annetaan sen pursuilla omassa mielessäkin. Vai ollaanko me mykkiä niin kuin tämä kevättä kaihoisasti odottava ja toivova muoviankka Tommolan uimarannalla? Sen tieteelliseksi nimeksi voisi sopia vaikka Anas plasticus. Onhan ankka jalostettu sinisorsasta. Kai tämä nyt ankalta näyttää? Laulujoutsen, Cygnus cygnus Ei hätää, näillä laulujoutsenilla on jo vapaus, taitavat kyllä olla niitä pullajoutsenia, jotka ovat talvehtineetkin virralla. Lintuihmiset ovat ruokkineet niitä koko talven. Meillä on käyty keskustelua, äänekästäkin, saako sorsia ja joutsenia ruokkia. Luon
Lähetä kommentti
Lue lisää

Heinolan hanget hupenee...

Kuva
Tämä on minun lempinäkyni, tämä vene on lempiveneeni. Voiko vieras vene olla lempivene? E hkä. Tämä vene ei ole päässyt veteen vähään aikaan , niin kauniisti sen edessä järviruoko saa rauhassa kasvaa . Tai voihan se käväistä vedessä, hellästi varoen edessään kasvavaa järviruokoa. Olisiko se mahdollista, ken tietää. Tähän vaiheeseen talvea tämä räntäkuva on oivan ajankohtainen. Näkymä ikkunasta voi olla armollinen tai raastava, milloin mitäkin. Sitä tuttua maisemaa ei koskaan räntäsateessa erotu.    Aina jotain enemmän. Mihin ovat oravat meiltä hävinneet? Tänä talvena ei niitä ole näkynyt samoin kuin ennen. Vain yksi orava on harvoin piipahtanut pihalla. Ovatko ne jääneet meidän lähimetsään, tuohon Muonamiehenpuiston terveysmetsään? Kuka tuonkin tietäisi. M eidän oma laivamme ”Pyhäjärvi” odottaa rauhallisena kesää. Tiedä häntä vaikka kiihkeästikin odottaisi, muttei näytä sitä meille kulkijoille. Onkohan laiva vaihtanut jo omistajaa, jääkö se Heinolaan vai lähteekö muille maille.
2 kommenttia
Lue lisää

TOSSUKOITA JA KUKKOJA HEINOLAN TORILLA

Kuva
Heinolan torilla pakkasessa, talvitavaroita, niin pitääkin, kuka nyt orvokin taimia ostaisikaan tai rantasandaaleita. Ihania ovat nämä tossukat, ne eivät ole huopatossuja, voisiko niitä sanoa tossukkaiksi? Nehän ovat kuin koruja, tekisi mieli ostaa, vaikkei tarvitsekaan. Milloin olet viimeksi syönyt kalakukkoa? Jos vastaan itse ensin, en muista. Näinkö meille käy, me hylkäämme jotain sellaista, jota meidän lapsemme eivät edes tunnista, saati lastenlapset, voi meitä. Torilla oli puolen kilon lanttukukkoja ja ahvenkukkoja. Tätä kirjoittaessani päätän ostaa seuraavalla kerralla ahvenkukon, ainakin harkitsen. Erilaisia päähineitä tuntui olevan jokaiseen makuun, nämä tupsupipotkin olivat niin houkuttelevan näköisiä. Tarvitsenko itse? Aina me tarvitsemme käden jatketta. Mikä olisikaan parempi kuin kunnon vanhanajan kori, ei mikään muoviherpake. Siis ostoksille Heinolan torille! Talventörröttäjien siemenet ovat monien Suomessa talvehtivien lintujen tärkeää ravintoa. Ne ovat esime
3 kommenttia
Lue lisää

HELMIKUUN HANGILLA!

Kuva
Vain helmikuussa on helmikuun hanget, vain helmikuun hanget lupaavat jotain, ne lupaavat ja sitä on kutkuttavaa odottaa. Se on aavistus, tuoksahdus, häivähdys – keväästä. Lunta kyllä riittää, sitä riittää vielä pitkään, se on helmikuun lunta, se on erilaista kuin tammikuun lumi. Vain helmikuussa voi nähdä helmikuun jääkiteitä ikkunassa kera rakkautta viestivän sydämen. Siinä se on, helmikuun helmi! Onko mitään pysähtyneemmän oloista kuin lumen alla olevat tyhjät venelaiturit? Ilman pilvistä välähdyksenä ilmestynyttä aurinkoa näky olisi kuin kuollutta hiljaisuutta. Nyt kuvassa on elämää, on toivoa antavaa lupausta, lupausta siitä, että kohta on laiturit täynnä veneitä. Nyt vain Tähtisilta suoltaa autoja pohjoiseen ja autoja etelään. Niiden on liikuttava edestakaisin, sillä jokaisella on oma paikkansa ja määränpäänsä. Kukaan ei talvella ajele leppoisesti maisemia katselemassa. Tänään kirjasto on monitoimitila, ainakin kaupungeissa. Tarkoittaako monitoimitila sitä, että se ei oikein
1 kommentti
Lue lisää