Tekstit

Marraskuun yllättäviä näkymiä Heinolassa

Kuva
  Lokakuun värimaailma hurmasi, en meinaa siitä päästä vieläkään irti. Eihän se ole pakkokaan, sää antaa siihen mahdollisuuden, ehkä sitten myöhemmin, kun paine siihen kasvaa liian suureksi. Lintuhoitolan joutsenetkin nauttivat hautausmaan rinteen ruskasta. Saimmekin Heinolassa nauttia ruhtinaallisesti lokakuun valoisista päivistä ja luonnon tarjoamasta värimaailmasta. Yhä uudelleen ihailimme luontoa, joka muutti hohtavaa väriään päivä kerrallaan yhä lisää. Tätä värimaailmaa oli pakko monen muunkin käydä ihmettelemässä. Oli hauskaa kohdata muitakin ”ruskaturisteja” omilla kulmilla. Marraskuun ensimmäisenä päivänä saimme hohtavan valkoisen vaipan peittämään vihreää nurmikkoamme. Tervetuloa uusi puhtoinen kuukausi! Iloiten otamme vastaan tämänkin. Näin ajattelin silloin, mutta nyt on jo toinen ääni kellossa. Lumi meni ja nurmikot vihertää, kesäkukkiakin saa ilokseen bongata, jälkikukintaa. Ensimmäisen lumisateen aiheuttama kiihkeä hurma sai syöksymään kameran kanssa pimeyteen. Pihl
Lähetä kommentti
Lue lisää

Lokakuun aurinkoa, kuuraa, sadetta

Kuva
Mitä kaikkea lokakuuhun mahtuukaan, niin monenlaista. Kuka muistaa kesää, kesään ei näin jyrkkiä vaihtoehtoja kuulunutkaan. Näistä vaihtoehdoista me oman lokakuumme jokainen rakennamme. Ulkona reippailua tai sisällä puuhastelua, hiljalleen syksyn sisäänajoa kuitenkin. Onneksi on niin monta vaihtoehtoa kin . Jokainen löytää lokakuustakin omia tähtihetkiään. Niin olen minäkin löytänyt . Olen löytänyt kesää ja aion näyttää sinunkin iloksesi Heinolan lokakuun kesän ilmeitä. Ma lop pi , Malope trifida H autausmaan portin luokse vanhan haudan rinteeseen oli kylvetty keväällä kukansiem en iä. Koko kesän siinä oli monenlaista kukkijaa, ruiskaunokit kukki pisimpään, mutta ne voitti kuitenkin tämä pikkuinen sinnikäs malop pi . Mesiangervo, Filipendula ulmaria Kananiitynlahden rantanurmikolla nostaa päätään kulkija iloksi tämä mesiangervo. Sillä kestää varttuminen kukkimisikään jopa 9-10 vuotta ja nyt se vielä t u h l aa voimiaan lokakuun kukkimiseen. Onko se unohtanut, että sen kuk
2 kommenttia
Lue lisää

TERVETULOA SYKSYN TUULOSET!

Kuva
Punakärpässieni, Amanita muscaria Olimmeko me valmistautuneet kesän loppumiseen? Ei, en minä ainakaan, vielä. Nyt on otettava uusi ote tähän lokakuun alkuun, napakka ote, ettei lipsu. Ota sinäkin ystäväni, p idetään kiinni ja katsotaan mitä huominen antaa kaan meille. Vielä se antaa kuitenkin kesän hipsuja, kun hellästi kiinni pidämme. Tämän lämpimän kesän vaikutus meihin säilyy, toivottavasti niin pitkään, että lumi jo sulaa ja voimme astua uuteen kesään. Syyskuun viimeinen aamu kertoi syksystä, mittari kertoi +3! Tarkistus ja niin se oli, onneksi aurinko kohta jo muutti lukemia. Lokakuu alkoi kuitenkin hyvin vakai n aikei n , vakain siksikin, että lämpötilat näyttivät keskittyvän suunnilleen kymmenen asteen päivälämpötilasta kiinnipitämiseen. Tässä ensimmäisessä kuvassa on selvästi kesää ja syksyä, heleää vihreyttä ja loistavaa kärpässienen syksyistä väriloistoa. Jyrängön uimarannan laiturin maisemassa on kesää vielä , rennot koivunoksat ovat vielä osin vihreinä, osin hiuka
Lähetä kommentti
Lue lisää

HEINOLAN VIINIMAILLA

Kuva
  Viiniköynnös , Vitis vinifera Heinolan vii ni mailla voi herkutella makeilla viinirypäleillä, jos Ilkalta luvan saa. Joku on kuitenkin saanut luvan, makeita ovat ja väri on juuri oikea. Sadosta saa kiittää varmaan hienoa Heinolan kesää. Sateisen kesän jälkeen maku, väri ja määräkin olisivat jotain muuta, siis nyt vain iloitsemaan ja herkuttelemaan, viinin teko saa jäädä tulevaisuuteen, jos silloinkaan. Amiraali perhonen, Vanessa atalanta Tänä kesänä metsästin amiraali perhosta päivästä toiseen. Pysähdyin jokaisen nauhuksen viereen ihmettelemään, ei ole amiraalia, yhä uudelleen. Ei sitä näkynyt syysasterei ssa , ei hunajakukissakaan . Luovu t in jo , päätin jatkaa elämää ilman amiraalia. Mutta eräänä päivänä se vain oli odottamassa minua omalla pihallani istuen korkealla aidan reunalla. Sillä oli aikaa odottaa, että hain kameran ja vasta sitten se jatkoi matkaansa. Tämähän oli siltä suunniteltu juttu! Kanadanhanhi, Branta canadensis ja V aris, Corvus corone cornix Kuka
2 kommenttia
Lue lisää

Syksyn merkkejä, hui hai!

Kuva
  Joko niitä syksyn merkkejä pitäisi näkyä. Ei niitä helteellä välitä edes etsiä. Heinola kuuluu edelleen Suomen lämpimimpiin paikkoihin. No, etsimällä niitä syksyn merkkejä kyllä löytää, etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan. Viljaa on jo korjattu, perunoita kaivettu, kesäkurpitsatkin on jo melkein kaikki syöty, kurkku ei jaksa enää, salaatit on väsyneitä, orvokit on väsyneitä, köynnösten ote heltiää, siemenet valmistuu, . . . Mutta toisaalta, luonto on ottanut loikan taaksepäin, alkanut käyttäytyä kuin kesäkuussa. Jotkut kasvit ovat aloittaneet kukintansa uudelleen, antaa mennä kun on alamäki vaan! Aivan ihanaa huomata sellaista, saamme haltioitua siitäkin. Vain kesää on Heinolan ”Tervetuloa” kaikille kaupunkiin tulijoille ja ”Näkemiin” sieltä lähtijöille. Tämä näky kukoistaa ensimmäisiin hallaöihin saakka. Iloitkaamme siitä, me kaikki kulkijat. Rantakukka, Lythrum salicaria Rantakukka kuuluu niihin, jotka innostuivat lämmöstä vielä uuteen kukintaan. Riemullista oli huomata
Lähetä kommentti
Lue lisää