Viis syyskuun sateista!

 

   Pelakuu, Pelargonium

   Syyskuussa sataa, ainahan on syyskuussa satanut. Mitä tapahtuisikaan, jos syyskuu olisikin kuiva? Osaisimmeko edes tunnistaa olevamme syksyn kynnyksellä, nyt tiedämme sen varmuudella. Syyskuun sateet sen meille kertovat. Kesä meni jo, ihan hyvä ja mielenkiintoinen kesä, ainakin meillä Heinolassa. Nyt voimme keskittyä sen muistelemiseen, paljon meillä jokaisella on muistoja tästäkin kesästä. Katutöiltä emme ole voineet välttyä tänä kesänä, vaikka mitä kautta olisimme kiertäneet, siltä se joskus tuntui. Opimme nyt myös valitsemaan helpompia reittejä.

Kierrätystäkin harrastimme, kuka milläkin lailla, tässä on kierrätystä, hienoa ämpärikesää. Ei hassumpi tapa pitää vanhoja ystäviä vielä mielessä, kunnon ämpärit saivat pelakuutkin antamaan Jyrängössä parastaan.

   Paimenkallio on historiallinen paikka.. Se oli aikoinaan kaupungin keskipiste, jonka ympärille koottiin karjaa. Paimen vei karjan päiväksi laitumelle ja illalla toi takaisin.

   Paimenkallion seinämään on kuvanveistäjä Armas Lähteenkorva tehnyt ”Paimenfiguurin” vuonna 1964. Se on niin villiviinin peitossa, että vaivoin siitä voi erottaa paimenen ja lehmän pään. Erotatko sinä?

   Nokkosperhonen, Aglais urticae

   Paimenkallion juurella on suuri määrä kukkivia kallionauhuksia, jotka ovat tarjonneet elo- ja syyskuun ajan hyönteisille houkuttelevan paikan. Siinä on voinut katsella amiraaleja, nokkos-, lanttu-, nauris ja ainakin sitruunaperhosia, joku on voinut bongata vielä muitakin.

 

   Joku kelmi on varastanut Tähtihovin lenkiltä jo kolme kivikasvoa. Kenen pihaa ne somistavatkaan? Aika keljua ottaa lenkkeilijöiltä pois ystävät. Nyt kaikki tietävät, että . . . . No, onneksi joku ihana ihminen on tehnyt uuden kivikasvon ja aivan uuteen paikkaan. Se on Tähtihovin alapuolella entisen lokin pesäkiven päällä. Olipa suuri riemu, kun hoksasimme tämän uuden ystävän. Tässä esitän iloiset kiitokset tekijälle, en suinkaan ole ainut, joka tästä iloitsee, KIITOS!

   Marja-aronia, Aronia mitschurinii

   Tässä meillä on sellainen supermarja, ettei paremmasta väliä. Niin helppo kerätä, niin monipuolista käyttää. Se on varsinainen vitamiinipommi, C-, E-, ja B-vitamiineja sekä antioksidantteja. Sen keräysaikakin on myöhään syksyllä ja kaupungissa on paljon pensasaitoja, joista voi marjoja bongata.

   Kotilo, Gastropoda

   On meillä syyseläimiäkin. Tässä Tähtihovin nurkilla oli kotiloiden syyskokous, väkeä ei paljon enempää olisi tämä lehti kantanutkaan. Ajatusten vaihtoa ja tulevaisuuden suunnitelmia, niitähän aina syyskokouksessa käydään läpi. Niin varmaan oli tässäkin. Suomessa on 72 kotilolajia, joten en ole ihan varma lajista.

   Riikinkukko, Pavo cristatus

   On meillä hienompiakin eläimiä, ihan huippuhienoja. Lintuhoitolan ehdoton kunkku on tämä upea riikinkukko. Sitä saa odotella, milloin se suvaitsee astua katseiden alle, ei taida kukaan tietää, kuinka sen saisi houkuteltua ulos. Kun se on ulkona, ihmiset kuvaa ja huokailee sen kauneutta. Kohta se tiputtaa hienot pyrstösulkansa. Silloin monen tekisi mieli napata edes yksi sulka. Ne kerätään varmaan lasten iloksi henkilökunnan toimesta.

   Kurtturuusu, Rosa rugosa

   Hyvän syksyn toivotusta kaikille toivottaa lainsuojaton kurtturuusu vahvalla tuoksullaan, onnellisen tietämättä uhkasta, joka leijuu päänpäällä. Vielä näin syyskuussakin se tuoksuu ja tarjoaa hyönteisille syksyllä jo vähiin käynyttä ravintoa.

   Tähän kurtturuusun tuoksumaailmaan mekin jäämme syksyn etenemistä seuraamaan, sinä ja minäkin. Hyvää syksyä, 

Anneli