Tekstit

Talven sävelet soittaa

Kuva
Hienostihan tämä kotimaa on ottanut meidät vastaan. Ei valittamista. Ensin vähän tuntui pakkanen kylmältä, luut ja lihat valitti ja arasteli. Mutta pian ne tottuivat ja alkoi tuntua liikuntakin hyvältä. Alkoi talven säveletkin soida mielessä. Nyt sää on muuttunutkin kovin vaihtelevaksi, kovat pakkaset on tiessään. Lymyävät varmaan jossain nurkan takana, olkoot. Lumitöitäkin olemme saaneet tehdä, piti ostaa oikein lumentyönnin, sehän onkin ihan toimiva työkalu. Pienen kotikaupunkimme rannat ovat vettä, lunta ja jäätä. Juuri sitä, mikä tekee talvesta täällä mielenkiintoisen. Joku on unohtanut pienen söpön veneen väärään paikkaan. Se tuntee itsensä varmaan kovin yksinäiseksi. Ei siihen kiinnitetty siirtolappu sitä kuitenkaan liikuta, kun ei liikuta omistajaakaan. Meillä on ladut kunnossa ja niistä pidetään hyvää huolta. Sää nyt hiukan haittasi välillä, aika vaikeaa on vetisellä ladulla hiihtää. Vesisuksia ei voi vielä käyttää maissa kuitenkaan. Seuraava lumisade mahdolli

Uusi alku

Kuva
Miten sitä osaakaan kirjoittaa ja kuvittaa ”Suomalainen Kotimaassa” ? ”Suomalainen Unkarissa” ja ”Suomalainen Kyproksella” on tuttua, mutta entäs tämä kotimaa? Sehän on vallan helppo juttu, meillä on niin hieno luonto, lunta, kasveja, järviä, metsää, eläimiä, avaria maisemia! Kotipihalta aukeaa pikkukaupungissa jo paljon hienoja näkymiä. Haluamme jakaa kotimaamme sielua pienen paikkakunnan näkökulmasta. Tervetuloa mukaamme! Tammikuun luonto on kaunista talvea, oikeaa Suomen talvea. Joskus kuin marraskuuta, mutta onneksi vielä harvoin. Tänä vuonna ihan kunnon lumista tammikuuta, niin oli muuten viime vuonnakin, kuka muistaa? Siirtyminen Kyproksen leudosta säästä äkkiä Suomen pakkasiin olikin elimistölle pienoinen shokki. Niin kylmältä alkuun tuntui ulkona. Aluksi muutama päivä piti oikein totutella pakkaseen. Mustarastas, Turdus merula , napsii ikkunan takana pakastemarjoja pihlajasta, onneksi niitä on jäänyt jäljelle syksyn suuresta sadosta tilhien ja rastaiden vierailuista h