Tekstit

Kuusetkin kukkivat!

Kuva
Yllätysten kesäkuu vetikin hiukan takapakkia. Eihän tätä olisi arvannut toukokuun lämmössä, shortsikelissä. Olihan se toukokuun kesä oikeastaan hauska yllätys, kyllä se yhtä juhlaa olikin. Mutta on tässä viileässä kesäkuun alussa hyötynsäkin, kukkivat puut eivät varisekaan heti, ne eivät joudu kiirehtimään, vaan kukoistavat pitkään rauhassa ilonamme. Nuokkuoksaidänkuusi, Picea orientalis ”Nutans” Kuuset ovat mielenkiintoisia juuri keväällä. Ne kukkivat oikeastaan aika huomaamattomasti. Tämä nuokkuoksakuusi kukkii kuitenkin rohkeasti ja näyttävästi. Möljänpuiston kulkijat pysähtyvätkin ihmettelemään sen värikästä kevätnäkyä. S iperianpihta,  Abies sibirica Siperianpihtakin on keväällä näyttävä, sen värikkää oksanpäät herättävät huomiota. Ne pomppaavat ylpeästi ylöspäin. Samassa oksanpäässä on väriä ja muotoja. Kohta kaikki värikkyys on poissa ja puu on arkisen vihreä. Heinolassa on paljon istutettuja erilaisia pihtoja puistopuina. Siitepölyaikaan saa tämäkin pieni lampi Ve
Lähetä kommentti
Lue lisää

Metsän tuoksuvaa hurmaa

Kuva
  Tämä pieni tie Niemelänrannan metsikössä oli talvella hengenvaarallisen liukas. Entäs tänään, se on kuin houkutusten tie, joka kutsuu luvattomiin kohtaamisiin. No, melkein. Tähän sitten pitäsi rakentaa kerrostaloille tiet, autokatokset, paikat jätekeräyksiin, tiet niitä kerääville kuorma-autoille, postinjakajille, työmatkalaisille . . . toivottavasti suunnitelma ei toteudu, lähitulevaisuudessa ainakaan. Aivan kuin yhdessä yössä olisi Muonamiehenpuisto muuttunut tuoksuvaksi lumomaailmaksi. En missään ole ikinä nähnyt näin paljon tuomia, tuomia, jotka ovat melkein kuin tukkipuita. Niiden kukinnot ovat korkeuksissa. Niska kenossa niitä on katseltava, jos tahtoo niitä nähdä. Onneksi on niitä normituomia, joiden oksia voi nenän korkeudellakin nuuskutella. Ei näillekään olisi kerrostalojen seinustoilla enää elinmahdollisuuksia. Tämä tie on vielä kutsuvana lenkkeilijöille, koiranulkoiluttajille, rollaattorilla liikkuvalle, pyöräilijälle ja vaikka vain katselijalle ja kuuntelijalle.
Lähetä kommentti
Lue lisää

Nyt se tuli, kesä !

Kuva
  Joku lämminsydäminen oli huolehtinut kivikasvoista tuulisen rannan läheisyydessä. Näin niillä on ollut hyvä viettää talvi ja tuulinen kevät. Oikeanpuoleisella on paljettejakin pipossa. Kohta on aika, jolloin kivikasvotkin riisuvat pipot sinne kivikasvojen yläkomeroon odottamaan ensi talvea. Tämä kivikasvo juhlii selvästi kevään tuloa metsän siimeksessä. Ei pipoa, vain sinivuokkoja silmäniloksi. Ja se on säilyttänyt molemmat hampaansakin tuiskuissa. ”Hammaslääkäri” liimasi toisen hampaan paikoilleen viime kesänä, onneksi ”hammaslääkäri” löysi sen varvikosta. Isiäinen on lintujärvi, nyt sinne on rakennettu tekosaari, johon toivottiin naurulokkeja asukkaiksi. Ja kuinkas kävikään, ne ottivat heti omakseen saaren. Joutsenet jo ennättivät käydä arvioimassa pesäpaikaksi, mutta toiseksi jäivät. Näihin Isiäisen keinopesiin odotetaan sorsalintuja, taitavat vielä empiä. Kohta voi olla jo kilpailuakin, kun yksi ensin hyväksyy pesäpaikaksi. Juhlavalta tuntui nähdä kuinka kurki lähes
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kevät tuli Heinolaan!

Kuva
  I sokoskelot, Mergus merganser Niin siinä vaan vanhanaikasiesti Heinolassakin kävi, kevät tulla tupsahti. Samoin se varmaan joka vuosi tapahtuu, mutta meill e tämä on hämmästyttävää. Tuntuu uskomattomalta seurata Suomen kevään hidasta heräämistä, kun Kyproksella kevät alkaa joulusta ja pääsee täyteen vihreyteen reilussa kuukaudessa. Ja Unkariin on vuosia menty huhtikuun alussa täyteen kevääseen. Nyt opetellaan Suomen hienoista kevään ilmestymistä rauhassa askel askeleelta. Ensimmäisenä ilmestyivät leskenlehdet, sinivuokot, sitruunaperhoset, nokkosperhoset . . . tämä oli Heinolassa se järjestys. Tämä vaikka järvet olivat vielä jäässä, vain virtapaikoissa oli sulaa. Rautsalossa suuren tehtaan lauhdevesilahdella I sokoskelot jo pääsivät sulan veden äärelle. Liekö sama pariskunta kuin viime kesänä, näyttävät niin tutuilta. Voiko ne erottaa, ei kai. L um me , Nymphaea alba Mutta nyt on yllätys. Sama ssa n lä mpimä ssä lahdessa lumpeen lehdetkin on jo nousseet pin taan ja nup
Lähetä kommentti
Lue lisää

Sumujen silta

Kuva
  Näinkin voi käydä, että löytää sumuisen aamun ilon. Sumuisena maaliskuun viimeisenä talviaamuna lähdin kameran kanssa katsomaan huurteisia puita. Mitä löysinkään, sumujen sillan, nukkuvat suuret linnut ja löysinhän minä huurteiset puutkin. Huhtikuu ei koittanutkaan vähemmän lumisena niinkuin maaliskuussa oletin, uutta lunta saimme yhä vanhan päälle, talvi jatkuu. Näin jo kaukaa sumuisen järven rannassa myttyjä. Kahlasin vastasataneessa lumessa hiljaa lähemmäksi. Nehän olivat eläviä myttyjä vedessä yöllä jäätyneen uuden jään reunassa. Kolme joutsenta ja kaksi kanadanhanhea siinä untenmailla. Ei voinut muuta kuin hiljaa ihailla ja tuijottaa. Kolmas hanhi oli jo aamuvirkkuna kauempana etsimässä aamiaista itselleen. Liekö nälkä herättänyt vai onko se samanlainen aamuvirkku kuin meistäkin joku on. Linnut heräilivät, ryhtyivät aamupuuhiin, sukimaan. Kohta jo taas meni pää siiven alle ja uni jatkui toisilla. Eikä unta häirinnyt, vaikka toinen vieressä suki itseään ja tuuletti siip
2 kommenttia
Lue lisää