Tekstit

Marraskuun viimeisillä lumilla

Kuva
  Emme me vielä joulua hössötetä, sitä hommaa ennätämme myöhemminkin. Eletään marraskuun lumet rauhassa ensin loppuun. Sää on suosinut meitä, ei ihan hirveitä paukkupakkasia eikä vesikeliä, siis voimme olla tyytyväisiä, niin me olemmekin. Talvinen järvimaisema on aavistus siitä kesästä, jonka me saimme elää ja nautiskella. Aurinko on matalalla, mutta hetken aikaa tästä näystä voi nauttia. Kunnes aurinko häviää tuonne metsän taakse ja sama himmeän valon, en sano valoton, maailma on luonamme. Mutta – me saimme nähdä valon! Lumieläin lehtivaipassaan, vaiko kermakakku marsipaanilehtiä koristeena? Niin voisihan tämä olla sellainenkin. Siinä me näemme Heinolan kesän rippeinä koivun värikkäitä lehtiä, joiden ruska ei ole vielä muuttunut ruskeaksi. Lumiaura on aloittanut ensimmäisen muotoilun ja joku on siitä jatkanut. Tamm i, Quercus robur Tammenlehdet eivät maadu nopeasti, ne pyörivät maassa pitkään. Osa tammista ei edes luovu lehdistään ennen seuraavaa kevättä. Tämä tammi päätti
Lähetä kommentti
Lue lisää

Marrasmaisemaa

Kuva
  Sinisen sillan lumo on syksyn lumoa. Tämä Rautsalon teollisuusradan sininen silta herää eloon ruskan aikaan. Se on oiva kehys keltaisena hehkuville koivuille ja haavoille. Viereistä pyörätietä voi pyöräillä sisälle tuonne lumottuun metsään. Saimme Heinolaan valkoisen maan 30.10. Lehdet oli vielä osittain puissa, ruskalehdet. Hämmentävä näky. Sää muuttui vauhdilla miinusasteiseksi. Onneksi kesäkukat jokainen oli ennättänyt korjata pois, kaupungin puistoistakin oli jo korjattu. Aika, mikä on se aika, joka tarvitaan unohtuneen köyden muuntumiseen joksikin muuksi? Veneen viereen rannan kivelle on muodostunut mielenkiintoisen näköinen sykerö. Kenenkään ei tule mieleen tarttua siihen ja avata solmuja. En minäkään sitä tehnyt, ehket sinäkään sitä tekisi. Täytyy olla edes vähän kunnioitusta tällaisen taideteoksen edessä. Naurisperhonen, Pieris rapae Kotiperhonen loka-marraskuussa. Mitä se on? Se on sitä kun tapahtuu yllätys. Toin 10.10. kukkivan pelakuun hallaa pakoon sisälle ja s
Lähetä kommentti
Lue lisää

Hyppäys syksyyn

Kuva
  Olipas lokakuulla vauhtia, ei kauaa aikailtu, kun kesälle jo vilkutettiin jäähyväisiä. Ei ennättänyt oman pihan villiviinikään saada syksyn ruskaa, kun lehdet jo velttoina roikkuivat. Uskomatonta, en saanutkaan ihailla villiviinin punaa omalla pihalla. On toisaalta hyvä, ettei kaikkea herkkua saa, osaapahan seuraavalla kerralla antaa arvoa. Onneksi jollain toisella pihalla, Kylpylän rannassa ja Paimenkalliolla villiviini ennätti vilautella ruskan loistoaan. Niillekin, jotka eivät ruskasta välitä tai edes huomaa. Kylpylän rannan punaisena hehkuva talo on kuin sadusta, keitähän siellä asustaa. Voi vain arvalla, milloin villiviinit on istutettu, kuinkahan monta vuosikymmentä sitten? Kenen toimesta asiaan on ryhdytty silloisessa kylpyläkaupungissa? Hyvä, kun on ryhdytty toimeen. Villiviini,  Parthenocissus quinquefolia Paimenkallion puna pursuaa kaikkialle, alhaalta se kiipeää kallion päälle, leviää siinä, jatkaen matkaansa mäntyjen oksistoon häipyen lukuisten oksien sokkeloihin
Lähetä kommentti
Lue lisää

Alkuvauhtia syksylle

Kuva
  kurkia hanhia Niin siinä kävi, että sääennustaja taisi osua oikeaan, lokakuu alkoi syksyn tuoksulla. Sen tunsi, kun astui ovesta omalle terassille ja kuulosteli maailmaa. Taivaalta kuului muuttomatkalla olevien kurkien riemullista menomeininkiä! Eikä kauaa kestänyt kun matkalla oli hanhiaurakin! Maailma oli saanut uuden tuoksun! Syksyn tuoksun. Harmio, Berteroa incana Pikkuapila, Trifolium dubium Kesä tuntuu kuitenkin jatkuvan luonnossa monin paikoin ja antaa luvan iloita kesän väreistä ja uudelleen heräävistä kesän kukista. Pikkuapila lykkää uusia heleänvihreitä lehtiään ja pikkuruisia kukkiaan aseman hiekalla. Sillä ei ole harmainta aavistustakaan, että sen kukinta-aika päättyi jo heinäkuussa, hui hai! Harmion kuivaan korteenkin puhkeaa kukkia. Niillä ei ollut mitään tietoa lokakuun ottaessa komentoonsa luonnon järjestyksen. Kesän muistosta kertoo sekin, että Heinolan kuuluisa kesäteatteri riisutaan talvilepoon. Sen katoksen poisto on aina iso operaatio, mutta kunnialla
Lähetä kommentti
Lue lisää

Syyskuun iloja ja harmeja Heinolassa

Kuva
Auringonkukka, Helianthus annuus Nyt on elämä rauhoittunut, olemme palanneet normaaliin, syyskuun normaaliin. Siihen kuuluu aurinkoa, sadetta ja auringonkukkia. Auringonkukat kukkivat tosiaan nyt ja luovat ympärilleen kesäisen valoisan tunnelman. Niissä näkyy paljon vierailijoita, kimalaisia, mehiläisiä, kukkakärpäsiä ja perhosia. Syyskuu, kesälle voi jonain päivänä sanoa näkemiin ja toisena päivänä riemullisesti tervetuloa. Se tekee elämästä mielenkiintoista ja yllättävää. Sääennusteet vaihtelevat todellisuuden kanssa joskus aika hassustikin. Hoikkatytönkorento, Ischnura elegan s Vielä voi hyvällä onnella kohdata näitä sinisiä silmäniloja, tytönkorentoja. Ne kuuluvat hentosudenkorentojen heimoon, jossa useiden lajien koiraat ovat sinisen ja mustankirjavia. Heinolan suuri vetonaula, Lintuhoitola on tänä kesänä ollut monelle turistille pettymys ja harmi. Pettymys se on myös meille. Meidän paikallisten on helpompi kuitenkin ymmärtää, että lintuhoitola on suljettu. Onhan lintuinfluens
2 kommenttia
Lue lisää