Tekstit

Syksyisiä askeleita

Kuva
  Raudusk oivu, Betula pendula Jäimme marraskuun alussa ruusuisiin tunnelmiin. Nyt on tullut jo erilaisia tunnelmia. Puut ovat lehdettömiä ja niiden syvin olemus pääsee esiin, yllättäenkin. Tämä koivukin oli paljon pehmeämmän oloinen kesällä. Nyt se on jopa aika hurja! Ei jälkeäkään siitä leppoisasta tuulessa oksiaan heiluttavasta puusta näy. Näinkö meille ihmisillekin käy, kun jotain yltämme riisutaan? Tämä näky ei muutu, vain tuulen suunta muuttaa Storaenson tehtaanpiipun savun suunnan. Nyt oli kova länsituuli. Kävimme hyvästelemässä kesäisiä lempipaikkojamme, joita tapaamme taas keväällä, vasta keväällä. Päästämme pyörämmekin talvilepoon. Harmaatorvijäkälä, Cladonia deformis Metsänpohjaa tehtaan ympäristössä tutkiessamme tuli vastaan tämä kaunotar, harmaatorvijäkälä. Pieniä pikareita syksyisessä metsässä. Muurahaisen teekuppeja. Haisukurjenpolvi, Geranium robertianum Rannassa suuren kallion alareunan suojaamassa syvennyksessä kukki Haisukurjenpolvi! Sinnikäs yrittäjä, marr

Joko kesä todella meni?

Kuva
  Kesä soittaa keto-orvokin sävelillä Ruskan hohtoa Rantapuiston rantavedessä Osasimmeko me nauttia kesästä ja kauniista ruskasyksystä? Osasimmeko oikeasti vai surimmeko maailmaa järisyttävää sotaa unohtaen luonnon suoman kauneuden ja hoivan juuri tänä kesänä? Näitä kysymyksiä me joudumme nyt pohtimaan itse kukin mielessämme. Mikä kesästä pääsi livahtamaan ohi, mikä jäi kokematta, mihin meillä ei ollut nyt halua? Hirveän vaikeita kysymyksiä, eikä tekisi mieli edes omassa mielessä vastata. Jospa uskaltaisimme kuitenkin, edes salaa. Ei hätää ainakaan ruskan kanssa, minä kyllä vielä tarjoilen sitä iloksi kaikille. Tämä kivikasvo ei jätä ketään ruskan ystävää kylmäksi. Sen hymy aivan loistaa kun se sai ruskan rekvisiittaa ylleen. Siltä oli toinen hammaskin ressukalta pudonnut kesällä, mutta ”hammaslääkäri” sai sen taidolla ja liimalla takaisin paikoilleen ja taas on hymy leveä. Saa nähdä mitä pakkaset tekee, sitten tarvitaan tarkkoja silmiä, että löytyy pudonnut hammas. Liimaa taas, s

Ruskaa, ruskaa!

Kuva
  Voi mitä värin riemua me tänä syksynä saimmekaan! Kuka olisi aavistanut maaliskuun lumilla tämän. Eipä silloin aavistettu montaa muutakaan asiaa, ruska oli niistä pienimpiä. Kuinka ihanaa onkaan pyöräillä pehmeällä ruskamatolla, jonka laskeva aurinko vielä kultaa! Upeaa kahinaa! Harvoin sorsiakaan näkee näin värikkäässä maisemassa. Tommolan rantametsässä joku ruokkii näitä, eivätkä ne edes huomaa, että olisi muuttoaika, harmi. Kerran kesällä näin naisen heittävän näille valtavasti leipää veteen. Ne syöksyvät nytkin heti luo, kun pysähdyimme kuvaamaan. On jotenkin etuoikeutettu ja kiitollinen olo, kun omalta pihalta aukeaa näin avaraa maisemaa. Tähän ei väsy oli mikä vuodenaika tai vuorokaudenaika tahansa. Sitä voi tuijottaa tai vain vaikka vilkaista joka päivä. Oma vanha tarjottimeni sai kuin saikin ympärilleen villiviinin kauniisti tänä kesänä. Odotin ruskaa, odotin ja sain sen. Sain sen juuri ennen kuin lehdet sateen takia nuupahtivt ja menettivät loistonsa. Niin sai Heinola

Tervetuloa lokakuu!

Kuva
  Nyt olisi rauhankyyhkylle tilaa. Tai ei oikeastaan, nyt rauhankyyhkylle ei ole tilaa. Asiat on nyt muuttuneet. Minun enkelini on kuitenkin valmiina lähettämään rauhankyyhkyn lentoon! Sammakkonikin iloitsee syksystä. Mikä onkaan ihanampaa kuin hengailla tammenterhojen kanssa! No, Balkaninhevoskantajan siemenet ovat kyllä nekin koukuttavia. Punakärpässieni, Amanita muscaria Sienisyksy oli ainakin Heinolassa heikonlainen kuivuudesta johtuen, mutta blogiin kyllä sieniä löysin iloksenne. Olkaa hyvä! Tsaarinpoppeli, Populus petrowskiana Meillä on kaupungissa ylpeydenaihekin. Suomen suurin poppeli, Tsaarinpoppeli, Populus petrowskiana . Se kestää lasten kiipeilyn, aikuisethan eivät enää osaakaan kiipeillä kuin toisten olkapäille. Harmi. Tähtihovin lenkillä tästä risteyksestä lähtee patikkapolkuja halki kauniin mäntykankaan ja järvimaiseman. Niitä polkuja tallataan paljon, lenkkeilijät, koiranulkoiluttajat, sienestäjät ja marjastajat ainakin. Tämä polku houkuttelee yhä kauemmas me

Irrota jo otteesi kesästä!

Kuva
Kyllä nyt on jo irrotettava kesästä ja otettava avosylin syksy vastaan. Kaunis lempeä syksy. Himmeitä ja raikkaita värejä, hiljalleen luontokin antaa periksi, lehtiä putoaa, kasvu hiipuu ja lopulta loppuu. Tähän vuodenaikaan kuuluvat kauniit auringonlaskut. Tämä näky on vanhainkoti Hopeasillan rannasta, rantapyöräilyn hohtava taivas. Vielä on veneitä laiturissa, saunalauttojakin. Valmiina syksyn veneilyyn ja saunomiseen ruskan värittämien rantojen maisemissa. Täällä leirialue Heinäsaaren luona Kananiityn lahden suojaisessa rannassa kohtaavat saunalautta ja syksyn loistava värimaailma. Joskus odottajaa palkitaan, odottelu rannan penkillä ja kohta jo laskevan auringon säde osui koivun ainoaan kellastuvaan oksaan. Nämä veitikat olivat nukkuvinaan, mutta tiukasti pitivät minua silmällä. Lähestyin varovasti. Rikoin kuitenkin niiden turvarajan ja hups, ne pulahtivatkin matkoihinsa. Punatammi, Quercus rubra Ihminen on kummallinen, voi kulkea monta kertaan jonkun ohi näkemättä. Näin käv