Suomalainen kotimaassa

    Nyt me kaikki olemme kuin uuden sumuisen edessä. Hurjaa, mitähän tämä vuosi meille antaa, olemmeko tyynin mielin ottamassa sen kaiken ihanan, pettymyksen, yllätyksen, mitä tämä vuosi meille antaa.   Vaihtoehtoja on enemmän kuin vuosi sitten, tuntuu siltä. Avoimin mielin astumme eteenpäin ja katsomme mitä vuoden lopulla käsiimme jää. Ne uudenvuoden lupaukset, vieläkö muistat niitä. Jos lupauksesi oli, että lupasit olla lupaamatta mitään, koko elämäsi on avoinna vaikka mihin. Meillä on mielenkiintoista odotettavaa, askellamme kohti kevättä, yhdessä. Ensin elämme tätä talvea ja nautitaan talven tuomista iloista. Niitä löytyy, pidetään silmät auki.    Viime vuoden viimeinen ilta, rakettien rätinä ja pauke. Se siivitti meitä kohti uuden vuoden alkua. Viima oli kylmä, mutta moni jaksoi odottaa kello 18, kun ensimmäinen raketti nousi ylös, jonkun droonikin jaksoi odotella korkealla. Moni sitä ihmetteli, mikä vihreä valo taivaalla palaa! Onko se uusi tähti va...

Joulun tähtien loisteessa me jokainen haluaisimme jouluna paistatella. Mikä se joulun tähti meillä kullakin lienee. Taitaa meillä jokaisella siinä mielessä omat tähtemme olla. Mitkähän olisivat minun omia joulun tähtiäni – en taidakaan paljastaa, onko tämä ujoutta, ujoutta tässä iässä! Hieno juttu. No, joka tapauksessa jotain levollista, iloista, muistorikasta, läheistä ja maailmanlaajuista, niistä se joulun tähtien loisto koostuu. Heinolan joulun tähtiä talvisen pikkukaupungin ytimestä löytyy iloksemme. Mistäs aloitetaan?    Tämä näkymä saa sydämen sykkimään kesällä, mutta myös talvella. Rautatiesilta koki kasvojen kohotuksen pitkän kesän aikana. Nyt se on seuraavat 50 vuotta kuin uusi. Uskotaanko? Kyllä. Venelaiturit ovat sorsien ja satunnaiskulkijoiden käytössä. Hyvä, että on käyttöä. Toiset näistä ihailevat Heinolan tähtinäkymää, kummatko? Rantakasino on tähtiainesta läpi vuoden, talvella vain sivustakatsojien suosiossa. Kesällä se tarjoaa parastaan siellä viihtyville...

  Tali tiainen, Parus major Mitä kaikkea Heinolan talvisessa luonnossa onkaan tapahtunut joulukuun alkupuoleen mennessä. Vaikka mitä! Lumimyräkkää, painavan lumen pudottamia ja murtuneita oksia, kaatuneita puita, vesisadetta, sumua, keväistä tuoksua metsässä kun lumi on sulanut. Kaikkea tätä ja v a rmaan muutakin, jonkun toisen kokemaa. Saimme kauniin valkoisen peit on itsenäisyyspäivä ksi . Mäntykin sai valkoiset latvat ja talitiainen kävi niitä ihailemassa lennähtäen pian toiseen paikkaan. P unatulkku, Pyrrhula pyrrhula Pihlajissa on tänä vuonna edelleenkin valtavasti marjoja, eikä ne tunnu kelpaavan kenellekään. Punatulkkuja pelmahti eräänä päivänä niitä ihmettelemään . Ei nekään kauaa viihtyneet, kun vatsat täyttyivät ja matka jatkui. Yöpakkaset saivat aikaan sen, että saamme ihailla jäähelmiä Muonamiehenpuiston rannoilla. Lumimyräkkä kaatoi pajun oksan veteen, nyt se kantaa timantteja oksillaan. Syksy on tehnyt tehtävänsä näillekin vedessä kasvaville heinill...

  Marraskuun toinen puolikaskin on yllättänyt meidät Heinolassa. Ei se talvi tullutkaan vauhdilla. Ei onneksi, vielä saimme ihailla kasvien jälkikukintaakin. Monessa paikassa kasvit viis välittivät kalenterista. Nyt lumi on peittänyt taas kaiken, mutta eiköhän. . . Tämä suuri lumimyräkkä teki omasta pihastakin neitseellisen näkymän, ei auran eikä jalanjälkiä, ei edes kissan. Lumimyräkkä, jossa lumi tuli myrskyten räntänä ja välillä lumena vangitsi otteeseensa. Siirryin ikkunasta toiseen, kurkkasin ovesta pihalle ja taas takaisin. Tämä kuva on olohuoneen ikkunasta lumihurmion vallassa vangittu. Ikkunan takaa on niin turvallista ja lämmintä ihailla lumimyräkkääkin. P ihlaja, Sorbus aucuparia Kotipihlaja jaksaa marjojensa päällä vielä lumikuormaakin kantaa ei yhtään oksaa katkennut, vaikka jo pelkäsin. Ne laskeutuivat vain hiljalleen alemmas kuin nöyrtyen vahvemman edessä. K eltaraimikki, Anacyclus radiatus Pari päivää ennen suurta lumimyräkkää kävimme Jyrängön ma...