Suomalainen kotimaassa

Koko Suomi juhlii koronan takia väliin jääneitä juhliaan, niin mekin ja sinäkin lukijani! Ai missäkö me juhlitaan, jokainen kesäpäivä on juhlan arvoinen. Se sateinenkin päivä, silloin voi jäädä neljän seinän sisälle tekemään niitä hommia, jotka ovat jääneet juhlimisen takia rästiin. Juhlimisen jälkiä näkee kaikkialla ympäristössä, hajotettuja penkkejä, hajotettuja mopoja, tyhjiä tölkkejä, rikottuja pulloja, unohtuneita kypäriä, kerronko lisää? Näitä me itsekukin jätämme juhlien jälkeen nähtäville, näkeväthän toisetkin, että olemme juuri täällä juhlineet! Me muiden mukana ja tunnelma oli pilvissä! Vai oliko? Metsänätkelmä, Lathyrus sylvestris, Niittynätkelmä, Lathyrus pratensis  Ahomansikka, Fragaria vesca Ruusuruohokiitäjä, Hemaris tityus Luontokin juhlii kasvattamalla kiireellä yhä lisää kukkia, yhä lisää siemeniä, marjoja, elämä jatkuu. Perhosillakin on omat kesäkiireensä. Kiirettä piti myös Salijärven saari, joka oli keväällä aivan uudessa paikassa. Nyt se on palannut takai

  Kuka vielä kaipaa lämmintä kesää jossain kaukana! Kyllä, aina joku kuitenkin kaipaa sitä tunnelmaa olla jossain, missä vain pois kotoa. Moni varmaan on perunut lomasuunnitelmansa etelän lämpöön. Mutta moni saattaa kokea tämän helteen liiankin lämpimänä, niin kuin kovan pakkasenkin. Emme kaikki ole samanlaisia. Elämäkin muuttaa meitä itsekutakin. Ennen oli toisin, nyt on taas näin. Tämä maisema Hevossaaren rannalla, muutama vene ja hiljaisuus, jota ei edes läheinen tehdas häiritse on yksi mielimaisemistamme ja pyöräretkiemme eväspaikka. Idänunikko. Papaver orientale loistaa viimeisiä hehkujaan, tämä hehku lumoaa katsojan yhä uudelleen. Sehän vilahtaa heinikossakin kuin veripisara. Tässä vie tavarajuna avaraan maailmaan jalostettua metsää. Kuinka kauas se päätyy, siitä ei ole aavistustakaan. Heinolan teollisuuden aarteita nämäkin. Ruuhkaa on muuallakin, miksei myös lintumaailmassa. Asunnot ovat suurissa kaupungeissa lähellä toisiaan, tässä on varmaan lintujen suurkaupunki. Pol