Suomalainen kotimaassa

   Nyt kyllä ymmärtää, miten sitä talvella unelmoi keväästä. Joskus ihan ihmettelin, eikö kaunis talvi riitä, ei, ei se aina riitä. Tuo vaihe elämässämme, 16 talvea Välimeren pohjukassa pyöräilemässä vuorenrinteillä ja rannoilla voi olla syy, että kaipaa kasvien vihreyttä ja luonnon ääniä. Nyt voi sitten sydän täynnä kiitosta ja riemua iloita joka päivä luonnon heräämisestä ja kasvuvoimasta. Ihanaa! Taivaskin on sinisempi kun vihreyden läpi sitä voi kurkata.    Kirsikkapuu, Prunus sargentii    On meillä Heinolassakin kirsikkapuiden huumaa, juhlasta en tiedä, mutta miksei olisi. Kirsikkapuita voi vallan mainiosti nimittää juhlaviksi puiksi, niiden tiimoilla juhlitaan kaikkialla maailmassa. Meillä niitä on istutettu paljon puistoihin, kestänee parikymmentä vuotta niin Heinolassakin juhlitaan puistoissa suurten puiden alla.     T uomi, Prunus padus    Kirsikkapuut hohtavat punaisen sävyissä, mutta metsän tuomi on konservatiivi. Val...

     Narsissi, Narcissus    Paimenkallion alapuolen sipulikukkien kevät jatkuu, nyt siinä kukkivat upeat keltaiset narsissit ja tulppaanien aika koittaa tämän jälkeen, lehtiä jo pukkaa maasta ylös. Ihana paikka, kesällä siinä kukkivat taas uudet kasvit ja syksyllä uudet. Tällaista paikkaa on hauska seurata, se on kuin elävä kalenteri. Sitä moni muukin pysähtyy seuraamaan.    Sineposliinihyasintti, Puschkinia scilloides , Kirjokevättähti, Scilla forbesii    Tämä kaikki kevään väriloisto alkoi vielä yöpakkasten aikaan, nurmikoiden sipulikukkien kevätriemu, sinivalkoista väriä nurmikoilla riitti ja riittää sitä vieläkin. Runsastuu vielä lisää, samaan aikaan ensimmäisistä osa jo lakastuu.    Sineposliinihyasintti, Puschkinia scilloides , Keltavuokko, Anemone      ranunculoides    Entäs sitten keltavalkoista riemua, siinä kukkivat sineposliinihyasintit ja keltavuokot sulassa sovussa, vaikka eivät ol...