Suomalainen kotimaassa

  Raudusk oivu, Betula pendula Jäimme marraskuun alussa ruusuisiin tunnelmiin. Nyt on tullut jo erilaisia tunnelmia. Puut ovat lehdettömiä ja niiden syvin olemus pääsee esiin, yllättäenkin. Tämä koivukin oli paljon pehmeämmän oloinen kesällä. Nyt se on jopa aika hurja! Ei jälkeäkään siitä leppoisasta tuulessa oksiaan heiluttavasta puusta näy. Näinkö meille ihmisillekin käy, kun jotain yltämme riisutaan? Tämä näky ei muutu, vain tuulen suunta muuttaa Storaenson tehtaanpiipun savun suunnan. Nyt oli kova länsituuli. Kävimme hyvästelemässä kesäisiä lempipaikkojamme, joita tapaamme taas keväällä, vasta keväällä. Päästämme pyörämmekin talvilepoon. Harmaatorvijäkälä, Cladonia deformis Metsänpohjaa tehtaan ympäristössä tutkiessamme tuli vastaan tämä kaunotar, harmaatorvijäkälä. Pieniä pikareita syksyisessä metsässä. Muurahaisen teekuppeja. Haisukurjenpolvi, Geranium robertianum Rannassa suuren kallion alareunan suojaamassa syvennyksessä kukki Haisukurjenpolvi! Sinnikäs yrittäjä, marr

  Kesä soittaa keto-orvokin sävelillä Ruskan hohtoa Rantapuiston rantavedessä Osasimmeko me nauttia kesästä ja kauniista ruskasyksystä? Osasimmeko oikeasti vai surimmeko maailmaa järisyttävää sotaa unohtaen luonnon suoman kauneuden ja hoivan juuri tänä kesänä? Näitä kysymyksiä me joudumme nyt pohtimaan itse kukin mielessämme. Mikä kesästä pääsi livahtamaan ohi, mikä jäi kokematta, mihin meillä ei ollut nyt halua? Hirveän vaikeita kysymyksiä, eikä tekisi mieli edes omassa mielessä vastata. Jospa uskaltaisimme kuitenkin, edes salaa. Ei hätää ainakaan ruskan kanssa, minä kyllä vielä tarjoilen sitä iloksi kaikille. Tämä kivikasvo ei jätä ketään ruskan ystävää kylmäksi. Sen hymy aivan loistaa kun se sai ruskan rekvisiittaa ylleen. Siltä oli toinen hammaskin ressukalta pudonnut kesällä, mutta ”hammaslääkäri” sai sen taidolla ja liimalla takaisin paikoilleen ja taas on hymy leveä. Saa nähdä mitä pakkaset tekee, sitten tarvitaan tarkkoja silmiä, että löytyy pudonnut hammas. Liimaa taas, s