Voi tätä Heinolan hellettä, kesän ihmeitä ja hurmaa!

 

Kuka vielä kaipaa lämmintä kesää jossain kaukana! Kyllä, aina joku kuitenkin kaipaa sitä tunnelmaa olla jossain, missä vain pois kotoa.

Moni varmaan on perunut lomasuunnitelmansa etelän lämpöön. Mutta moni saattaa kokea tämän helteen liiankin lämpimänä, niin kuin kovan pakkasenkin.

Emme kaikki ole samanlaisia. Elämäkin muuttaa meitä itsekutakin. Ennen oli toisin, nyt on taas näin.


Tämä maisema Hevossaaren rannalla, muutama vene ja hiljaisuus, jota ei edes läheinen tehdas häiritse on yksi mielimaisemistamme ja pyöräretkiemme eväspaikka.


Idänunikko. Papaver orientale loistaa viimeisiä hehkujaan, tämä hehku lumoaa katsojan yhä uudelleen. Sehän vilahtaa heinikossakin kuin veripisara.


Tässä vie tavarajuna avaraan maailmaan jalostettua metsää. Kuinka kauas se päätyy, siitä ei ole aavistustakaan. Heinolan teollisuuden aarteita nämäkin.


Ruuhkaa on muuallakin, miksei myös lintumaailmassa. Asunnot ovat suurissa kaupungeissa lähellä toisiaan, tässä on varmaan lintujen suurkaupunki.


Polkupyörä avartaa kummasti maailmaa, yhä uusia näkymiä voi saavuttaa tai ohittaa, kuinka vaan.


Ja jos sattuu suuri onni kohtaamaan hellepäivän pyöräilijää voi todella onnistaa! Meitä onnisti, Hevossaaren retkellä. Valkolehdokkia kuvatessa lenteli tämä Ritariperhonen, Papilio machaon Sarjakeltanon, Hieracium Umbellata kukissa, vain niissä kukissa, ja pysyen vain pienehköllä alueella. Kohtasimme tämän ihastuksen mennen tullen samassa paikassa.


Vein lahjasammakkonikin ihailemaan Suomen kaunista kesää. Ei tuo ollut moksiskaan, tiedä häntä, haikailiko vielä Välimeren maisemiin Kyprokselle, kotiseudulleen.

Meillä on alkanut vuorolaivatkin kulkemaan taas kuin suuressa maailmassa. Laivamme Suomen Neito tuo ja vie matkailijoita verkkaan halki kauniin järvimaiseman. Tosin matkailijamäärät eivät nyt tällä vuorolla päätä huimanneet. Mutta sen arvokkaampaa ja yksilöllisempää on ottaa laiva haltuun, saa valita juuri sen paikan, mikä tuntuu mieluisammalta.

Tässä taitaa olla ihan pääkokki lähtöhymyn kera, kun on tuo esiliinakin, arvannenko oikein? Leppoisalta tuntuu ja makoisat ovat varmaan tarjottavatkin, kun ne lämmöllä ja kiireettömästi valmistetaan. Hyvää matkaa, hyvää helteistä matkaa vilpoisella järvenselällä!


Jotain ihmeellistäkin kuvaajan kameraan saattaa sattua! Heikkimäen teollisuusalueen satojen Ruusuruohojen joukosta löytyi 23.6. tämä yksi harvinaisuus. Ruusuruoho, Knautia arvensis, jonka kukan ympärillä oli n. 30 nuppua!


Jo 28.6, oli pakko lähteä katsomaan, mitä nupuille on tapahtunut, yllätys olikin suuri. Tai oikeastaan salaa toivoin juuri tätä näkyä. Kaikki n. 30 ”kloonattua” nuppua olivat avautuneet! Kyllä luonto on ihmeellinen!

 Anneli

Kommentit

  1. Jael2. heinäkuuta 2022 klo 9.53

    Kauniita kesäkuvia, ja tuo lintupönttökuva on aivan ihana:) Helle on ihan ok kun sitä kestää lyhyen ajan kuten Suomessa. Mutta kun sitä kestää kuukausia, kuten täällä, niin ei niin kivaa. OIkein hyvää heinäkuuta teille.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

TOSSUKOITA JA KUKKOJA HEINOLAN TORILLA

Kuva
Heinolan torilla pakkasessa, talvitavaroita, niin pitääkin, kuka nyt orvokin taimia ostaisikaan tai rantasandaaleita. Ihania ovat nämä tossukat, ne eivät ole huopatossuja, voisiko niitä sanoa tossukkaiksi? Nehän ovat kuin koruja, tekisi mieli ostaa, vaikkei tarvitsekaan. Milloin olet viimeksi syönyt kalakukkoa? Jos vastaan itse ensin, en muista. Näinkö meille käy, me hylkäämme jotain sellaista, jota meidän lapsemme eivät edes tunnista, saati lastenlapset, voi meitä. Torilla oli puolen kilon lanttukukkoja ja ahvenkukkoja. Tätä kirjoittaessani päätän ostaa seuraavalla kerralla ahvenkukon, ainakin harkitsen. Erilaisia päähineitä tuntui olevan jokaiseen makuun, nämä tupsupipotkin olivat niin houkuttelevan näköisiä. Tarvitsenko itse? Aina me tarvitsemme käden jatketta. Mikä olisikaan parempi kuin kunnon vanhanajan kori, ei mikään muoviherpake. Siis ostoksille Heinolan torille! Talventörröttäjien siemenet ovat monien Suomessa talvehtivien lintujen tärkeää ravintoa. Ne ovat esime...
Lue lisää

UNELMIEN HEINOLAA

Kuva
  Jokainen me toivomme elävämme unelmiamme todeksi, minäkin. Heinolan kaupunkifestivaalin nimenä ”Unelmien Heinola” taitaa koskettaa aika monia, myös niitä, jotka eivät ole festivaalikansaa. Käytiin mekin vilkuilemassa hulinaviikonloppuna kesäisen Maaherranpuiston tunnelmia. Ei yksin Maaherranpuisto ollut tapahtumien paikkana, mutta yksi näkyvimmistä. Yksi suosituimmista taisi olla yhteinen ruokailu puiston koivujen siimeksessä ”Saman taivaan alla”. Oli hopeisia kristallikynttilänjalkoja, kuohuviiniä, paljon muutakin, jokainen oli valinnut omalle lompakolleen sopivan tavan olla mukana. Yhteinen syöminen saman taivaan alla oli tärkein asia. Eipä ollut pakko kantaa omaa ruokaakaan mukanaan. Monenlaista oli tarjolla katuruokakaduksi muodostuneella puiston käytävällä, asiakkaita tuntui riittävän tungokseen asti. Tämä ohjelmalava oli käytössä koko viikonlopun. Lauantaina se alkoi katuruokafestareilla ja päättyi sunnuntaina konserttiin ”Heinolassa jyrää”. Unelmien Heinolaan ku...
Lue lisää

Kesä huumaa

Kuva
  Kuka muistaa enää sitä kesän odotusta, ei muistella turhia, älä sinäkään. Turhissa muisteloissa aika vierähtää hukkaan. Ei hukata aikaa, meillähän on vain se aika, mikä meille on annettu. Nyt on kesän aikaa, eletään tätä nyt avoimin silmin ja korvin. Hikoillaan kun siltä tuntuu, nyt on tuntunut usein juuri siltä. Unelmoimme talvella näystä, jolloin voisimme silmiä siristäen katsella koivun oksiston läpi aurinkoa, nyt sen saimme, katsokaamme, iloitkaamme. Tuomi, Prunus padus Kun tuomen tuoksu tulvahtaa nenään, silloin vuosikymmenten tuoksumuistot heräävät salamannopeasti henkiin. Niin tuttu on tuomen tuoksu, että sitä ei vahingossakaan sotke muuhun tuoksuun. Mihin sen voisikaan sekoittaa! Keisarinpikarililja, Fritillaria imperialis Naapurin Marjatan pihaa on pidettävä silmällä. Ai miksi? Siksi etten nukkuisi hienon näyn ohi. Keisarinpikarinlilja ei aikaile kukkiensa kanssa, ne kukkivat ja sitten ne eivät kuki, kaikki on ohi. Eräänä keväänä nukuin onneni ohi, nyt olin valpp...
Lue lisää