Matkalla syyskuun maisemiin

 

   Lumme, Nymphaea alba

   Saimmekin elokuun lopun ja syyskuun alun, joka kiinnosti ja innosti kovin meitä tallaajia. Elokuun loppu, sadetta ja viileyttä, syyskuun alku aurinkoa. Säät antoivat nauttia elokuussa ja yllättää, kaikkea mahdollista. Ilmastonmuutos on tehnyt meistä kovin kiinnostuneita säästä, ihan omaan päivittäiseen elämäämme liittyen. Selvästi huomaa tällaisen muutoksen keskusteluissa ja mediassa nykyään. Seuraaminen luonnon kulussa on mielenkiintoista ja antoisaa, etenkin kun asumme Heinolassa. Meillä on järvi- ja lampimaisemia kulkijoiden iloksi. Elokuun lopulla ja syyskuun alussa voi bongata näitä vesien kaunottaria, lumpeita. Lumme on Etelä-Savon maakuntakukka, ei hassumpi kukka olekaan. Ei olekaan mikään vaatimattomuuden ylistys.

   Kaura, Avena sativa

   Heinolan katujen varsilla ei viljapeltoja näe, mutta jos suuntaan pyöräretken Isiäisen lintutornille, jopa näkyy viljapeltoja. Tässä hyvinvoivaa kaurapeltoa siellä. Kohta alkaa korjuutyöt kaurapuuron hankintaan. Säätkin näyttävät nyt ihan suotuisalta.

   Maissi, Zea mays

   On sitä viljaa minullakin, ruukussa yksi maissi, joka juuri kukkii, tähkää ei vielä ole näkyvissä. Kylvin kyllä useampia maissin siemeniä, mutta ne olivatkin oravan herkkua, jätti onneksi yhden minulle. Luulen, että se riittää, maissin korjuu voisi olla suuremman maissipellon osalta minulle ylivoimaista. Tästä ehkä jotenkin selviän, etenkin jos saan apua.

   Maitohorsma, Chamaenerion angustifolium

   Satokauden aikaan, moni muukin kuin kaura alkaa muuttaa ulkonäköään. Niin maitohorsmakin teki juhlaseppeleen kesän jäähyväisiä ajatellen. Olisiko ollut juhlat tulossa metsänreunaan? Kiitos iloseppeleestä, otamme sen kiitollisuudella vastaan!

   Viiniköynnös, Vitis vinifera

   Syksyyn kuuluu myös viinijuhlien aika. Jyrängössä varmaan suunnitellaan jo reippaita viinijuhlia, vielä niitä saa odottaa, rypäleet vasta alkavat muuttua vähitellen mehukkaiksi. Valmistautumista juhlaan voi jo alkaa suunnitella, en kuitenkaan kerro, missä juhlat on, se on salaisuus.

   Pikkutinayökkönen, Plusia putnami

   Loppukesä on siitä hauskaa aikaa, että yöperhosia voi bongata päivälläkin. Syytä en siihen tiedä, mutta niin vain on. Tämäkin pikkutinayökkönen säntäili omalla terassilla, voiko lentämistä sanoa säntäilyksi? Sen nopeus on uskomaton, se oli juuri samettiruusun kukalla ja äkkiä se oli poissa ja taas siinä. Tätä kiusaa se teki kanssani loputtomasti, aika epeli, minä luovutin ensin.

   Gammayökkönen, Autographa gamma

   Toinen yökkönen, gammayökkönen oli hiukan hitaampi, ehkä sen koko vaikutti siihen. Sitä sain kuvattua Hevossaaressa tienvarren heinikossa ja omalla terassilla orvokeilla. Sen siivissä olevat valkeat kuviot ovat kuin gammoja. Gamma on kreikkalaisten aakkosten kolmas kirjain.

   Myrkkykeiso, Cicuta virosa

   Jyrängössä vesirajassa kasvaa komeita myrkkykeisoja. Eipä niitä kukaan syö, kuka nyt myrkkykeisoa edes haluaisi kosketella saati maistaa. Kasvakoon rauhassa, katsellaan me ohikulkijat vain melkoista myrkkypakkausta. Paljon sitä Suomessa kasvaakin rannoilla.

   Purtojuuri, Succisa pratensis

   Sinnikkyyden osoitus kasvimaailmasta. Tommolan uimarannalla joku oli kaatanut komean purtojuuren kukkavarren aivan maahan. Sinnikkäänä tyyppinä se nousi vähitellen ja lopputuloksena oli kuin kiusalla kaunis kukinta kaartuvien kukkavarsien latvassa. En uskonut, että se siitä tokenisi, kun seurasin sen elämää retkilläni. Onnea sinnikäs purtojuuri, olet meille esimerkkinä yritteliäisyydestä!

  

   Suomen Neito

   Voiko laivalla olla kauniimpaa nimeä kuin Suomen Neito? Arvasin, olet kanssani samaa mieltä. Kaunis nimi kaunistaa laivaa ja kaunistaa se laivan satamaakin Heinolassa. Viimeisiä kertoja kesäinen liikenne starttaa kohti Lahtea. Oikeastaan laivan kulun loppuminen saa syksynkin tuntumaan todelliselta, ei kuulu enää tuttua tuuttaustakaan, vaikka aurinko lämmittää.

Tähän laivan kannelle jäämme odottamaan lempeää syyskuuta, sinä ja minäkin, hyvää aurinkoista syyskuuta!

                     Anneli