Kuusetkin kukkivat!

Yllätysten kesäkuu vetikin hiukan takapakkia. Eihän tätä olisi arvannut toukokuun lämmössä, shortsikelissä. Olihan se toukokuun kesä oikeastaan hauska yllätys, kyllä se yhtä juhlaa olikin. Mutta on tässä viileässä kesäkuun alussa hyötynsäkin, kukkivat puut eivät varisekaan heti, ne eivät joudu kiirehtimään, vaan kukoistavat pitkään rauhassa ilonamme.

Nuokkuoksaidänkuusi, Picea orientalis ”Nutans”

Kuuset ovat mielenkiintoisia juuri keväällä. Ne kukkivat oikeastaan aika huomaamattomasti. Tämä nuokkuoksakuusi kukkii kuitenkin rohkeasti ja näyttävästi. Möljänpuiston kulkijat pysähtyvätkin ihmettelemään sen värikästä kevätnäkyä.

Siperianpihta,  Abies sibirica

Siperianpihtakin on keväällä näyttävä, sen värikkää oksanpäät herättävät huomiota. Ne pomppaavat ylpeästi ylöspäin. Samassa oksanpäässä on väriä ja muotoja. Kohta kaikki värikkyys on poissa ja puu on arkisen vihreä. Heinolassa on paljon istutettuja erilaisia pihtoja puistopuina.

Siitepölyaikaan saa tämäkin pieni lampi Veljeskylässä lisäväriä pinnalleen. Koivun siitepöly kulkee hiljalleen kuin lauttana tuulen ohjailemana edestakaisin. Tällä lammella on monta nimeä: Lemmenlampi, Uudenriihenlampi, Veljeskylän lampi . . . . mitähän vielä.

Raate, Menyanthes trifoliata

Raatteen kukinnot koristavat vain hyvin märkiä ja upottavia paikkoja. Tämänkin lammen rannat ovat täynnä raatetta. Jotkut kasvavat aivan upottavalla rantaviivalla, suurin osa katseluetäisyydellä.

Kukkiva raate on Suomen luonnon hurmaavimpia kaunottaria, näin sanotaan. Oli yllätys, että se kukkii jo nyt. Lampi on pieni, joten se myös lämpenee nopeasti. Olihan jo toukokuussa lämpimimiä päiviä.

Jokakesäinen retki Hevossaaressa on retki hukkuneiden muistomerkille. Kuusimetsän siimeksessä polulta aukeaa monenlaista näkymää. Tämä mustikkametsän näkymä on jotain sellaista, mikä pitääkin löytyä joka kesä.

Ketunleipä eli Käenkaali, Oxalis acetosella

Kuusimetsän siimeksessä löytyy myös lapsuuden ihana ketunleipäketo. Se on vastustamaton viettelys, ketunleivän makua ei voi jäljitellä. Miksi pitäisikään, se löytyy suomalsisesta metsästä jokaiselle, joka sen haluaa maistaa. Tiedän, että tämän päivän nuorisosta löytyy niitä, jotka eivät tiedä miltä ketunleipä maistuu. Tiedätkö sinä?

Täälläkin kohtaamme koivun siitepölyä. Se kirjoo rantaa ja pientä kiveä, joka juuri ja juuri kurkottaa pinnan yläpuolelle.

Tämä muistokivi on pystytetty kunnioittamaan kahta nuorta, jotka olivat menossa nuorteniltaan syksyn myrskyssä, mutta vene ei suonut heille turvaa. Vesi vei heidät liian varhain jättäen perheet ja ystävät surun ja ikävän valtaan.

Tänäkin keväänä on ollut kunnon myrskyjä. Tähtihovin lenkillä pysähdyimme tyynelle rannalle, näimme kuinka suojaisan niemen takana tuuli näytti voimansa. Vaahtopäitä ja kauempana näkyvän saaren rannalla puut taipuivat voimakkaamman edessä.

Näihin kesäisiin tunnelmiin jäämme, odotamme sitä heleää Suomen kesää. Lämpöä ja tuskaisen hikistä säätä, että saamme hieman taas valittaakin. 

 Anneli