VALON JA KASVUN TOUKOKUU

 

   Toukokuuta aina odotetaan, ollaan astumassa kesän kynnykselle. Toiveikkaana uskoen kaiken ihanuuden, mitä Suomen kesä meille antaakaan. Niin nytkin, hyviä alkuja on luontokin pullollaan. Oma mielemmekin kaipaa tämän levottoman maailman rinnalla kevään ihmettä ja kaiken uuden alkua. Sen tutun keväisen riemun tunnetta me odotamme. Sitä kohti on turvallista vaeltaa. Nyt vain askellamme hieman hitaammin tänä keväänä, aivan kuin olisi jarru unohtunut päälle. No, sen tarkemmin me nyt huomaamme kevään etenemisen. Tässä sinulle askeleita matkallesi Heinolan kevääseen.

    Kirsikkapuu, Cerasus-sukua

   Seminaari kukkii suloisella kirsikankukkapilvellä viestien kevään riemua. Se ilo tästä viileästä keväästä nousee heti tässä esiin. Kirsikkapuiden kukinta kestääkin ny kauemmin, jokainen ennättää sen huomata ja nauttia. Kiitos viileän kevään ajan.

    Kirjokevättähti, Scilla forbesii 

    Idänsinililja, Scilla siberica

   Kirjokevättähti täyttää nurmikoita seinänvierustoja, pensaiden alustoja polkujen reunoja pihoilla, puutarhoissa, tuntuu, että kaikkialla loistavat siniset tähdet. Sen kaverina kilpailee elintilasta Idänsinililja, jossain on toinen voitolla, jossain ei eroa voi huomata. Tulee tunne, että siellä ne riehuvat elämän iloa ja kevään huumaa! Tätäkö se elämä on, jää miettimään.

    Valkovuokko, Anemone nemorosa

   Heinolan korkeudella metsästä saattaa löytyä valkovuokko. Sekin löytyy hyvällä onnella, jos tietää paikan. Minä tiedän. Keskellä Muonamiehenpuistoa on pensaiden takana valkoisten kukkien alue. Aina samankokoinen. Aina huomattavissa valkoisista tähdistä sekalaisen metsän keskellä. Tämä saa vielä nyt iloita hyvästä kasvupaikastaan, kohta puistosta tulee kerrostaloalue, siinä ei valkovuokkoa silloin säästellä. Suru.

    Kevättaskuruoho, Noccaea caerulescens

   Aivan ensimmäisten joukossa nousee metsässä, pihoilla, niityillä ja polkujen vieressä kevättaskuruoho. Kuka laittaakaan sen taskuunsa? Se on alkuun pieni palleroinen, joka kasvaa korkeutta ja pallokin suurenee. Kaunis se on, kun kumartuu kunnioittavasti sen eteen ja näkee kukan rakenteen. Nöyristy sinäkin katsomaan sitä syvälle silmiin!

    Näsiä, Daphne mezereum

   Lehdettömän metsän väripilkku on näsiä. Se on vaatelias kasvupaikkansa suhteen. Meillä Heinolassakin näsiää kyllä harvakseltaan tapaa, mutta ei missä tahansa metsässä. Pieni vaatimaton muutaman oksan pensas ei itsestään suurta numeroa tee. Onnellinen on se, joka sen huomaa, kuulun niihin onnellisiin, toivottavasti sinäkin lukijani. Sen tieteellinen nimikin on aika juhlavan tuntuinen.

    Saarnivaahtera, Acer negundo

   Meillä kasvaa Muonamiehenpuistossa suuri römpsyinen saarnivaahtera. Siitä roikkuu suuria oksia maahan saakka, niistä lähtee innokkaita uusia versoja kohti taivasta. Valtava elinvoima näkyy puun kasvussa, vaikka se on aika tiukassa paikassa. Eläköön sinnittelijä. Sen kukinto saa aina ihmettelemään puiden monimuotoisuutta.

    Ruusut

   Kuka laittoikaan ruusunsa Tommolan uimarannan heinätuppaaseen!? Hieno idea, kaikkien iloksi ne siinä vain odottivat katsojia. Emme suinkaan olleet ensimmäisiä, toivottavasti ei viimeisiäkään. Ne toivat hämmästyneen ilon varmaan muillekin kulkijoille. Siinä ne tyynesti olivat osa maisemaa rannan aaltojen äärellä.

    Isiäinen

   On meilläkin lintutorni, tosin aika matala, mutta tukevana tehty kestämään ties kuinka kauan. Viime kesänä Isiäisen lintutornin alueen eläinkunta vahvistui kunnon jötiköillä, vesipuhveleilla. Niiden tehtävänä oli raivata aluetta. Isiäisen tekosaaren keväistä naurulokkien äänekästä elämää voi seurata luontokamerasta: https://www.youtube.com/watch?v=YJUUeGAyz6s

Voin hiukan varoitella, naurulokit eivät ole hiljaista sorttia ja niillä on paljon asiaa toisilleen!

    Voikukka, Taraxacum officinale

   Kevään ensimmäiset voikukat loistivat Citymarketin eteläisellä seinustalla jo huhtikuun lopulla. Nämä 11 sisarusta kyllä huomasi, ne vilkuttavat ohikulkijoille! Ihania ystäviä! Kesällä nämä keltaiset pikkuauringot ovat jo kaikille tuttuja. Niiden ohi kulkee niitä huomaamatta, mutta nyt keväällä on toisin. Tervetuloa keltaiset pikkuauringot iloksemme!

Tätä löytämisen iloa toivon sinullekin lukijani ja hyvää riemukasta kevään aikaa, tästä on hyvä ponnistaa huomiseen, kyllä lämpimät päivät meillekin tulevat, ihan varmasti. 

 A