Heinäkuun helteiden iloja

   Puutarhamansikka, Fragaria × ananassa

   Saimmehan me helteitä Heinolaan, ihan omia Heinolan helteitä! Näitä on ihailtu ja valitettu, jokainen omalla tavallaan. Helteisiin meillä pitkän talven asukkailla on ihan omanlainen suhde. Sitä suhdetta ei oikein muistakaan helmikuun pakkasilla. Yllättäen se suhde astuu esiin, kun helteet ovat kestäneet neljä päivää, eikä huomiselle luvata viilenevää. Olethan kuullut Heinolan sanonnan helteillä, ”en valita”. Mikähän olisi oikea ja kohtelias tapa vastata siihen? Nyt me kuitenkin olemme saaneet nauttia hyvällä omallatunnolla helteeseen kuuluvista nautinnoistakin. Siinäkin meillä on jokaisella mieluinen oma valintamme. Kukaan ei estä matkimasta vaikka kaikkia helteen tuomia nautintoja. Sisällä istuminen ja helteen loppumisen odottelu ei taida niitä parhaita tapoja ollakaan. Ihanat mansikat poskeen ja jäätelöä jälkiruuaksi, siinä on yksi hauska hellekesän juttu.

   Hämähäkkikukka, Cleome hassleriana

   Kesää, vai mitä. Kesä näkyy Heinolan kaduillakin. Kaupunki on ilahduttanut tavallista kaduntallaajaa näyttävillä kukkalaatikoilla. Näin kukista ja kesästä voi tuntea iloa, myös rollaattorikulkijakin, joka pääsee vain kauppareissunsa tekemään, lämmin kiitos kaupungille. Iloa näistä on ihan jokaiselle, myös autolla näiden ohi kiitäville, kyllä nämä kiireessäkin huomaa.

   Siperiankurjenmiekka, Iris sibirica, Kirjokurjenmiekka, Iris versicolor

   Lämmin sää on kiirehtinyt monia kukkia matkallaan, ne eivät kauaa viihdy ilonamme, kohta jo ovat kuihtuneet. Sitä tärkeämpää on huomata heti ne. Nämä Merjan kukat, siniset Siperiankurjenmiekat ja Kirjokurjenmiekat ilahduttivat kaikkia meitä talomme asukkaita. Olisi hauskaa, kun useammilla asukkailla olisi kukkia eikä pelkkää vihreää ruohonleikkurin asfalttia. Voihan joku olla onnellinen pelkästä vihreydestäkin, kertoohan sekin kesästä ja luonnosta.

   Riikinkukko, Pavo cristatus

   Heinäkuun sateisiin saatiin kuin saatiinkin tauko ja helteitäkin. Heinolan Lintuhoitolan riikinkukkokin ilmestyi iloksemme poseeraamaan vierailijoille. Sitä en tiedä, kuinka kauan Heinolan Lintutarhassa on ollut riikinkukko, mutta Korkeasaaressa niitä on ollut 1900-luvun alusta lähtien. Arvokkaasti se askeltaa nauru- ja riikinkukkokyyhkyjen seurassa.

   Lintuhoitolan katto, se vain komistuu. Sateet oli sille mannaa! Ja nyt päälle sitten kunnon lämpöä. Niin moninainen on katon kukkarunsaus, ei koskaan näin upeaa ja moninaista kasvua ole näillä katoilla nähtykään. Sää on osunut kattokasveille nyt ihan kohdalleen.

   Kalatiira, Sterna hirundo

   Tänä kesänä näitä taitavia lentäjiä, Kalatiiroja on osunut tiellemme Heinolassa useammin kuin viime kesänä. Tämä on vanha lintu, sillä sen punainen nokka on mustakärkinen. Tämä tiira istui kalalokin kanssa Hevossaaren sillankaiteella. Saimme hyvin kuvattua ennenkuin se lähti upeasti lentäen järvelle. Tuntuu hienolta, kun lintu ei säntääkään heti pois, saimme viettää hetken yhdessä, kuin vanhat ystävät.

   Meriharakka, Haematopus ostralegus

   Jos joku on kuullut meriharakan korviavihlovan varoitushuudon, ”plit-plit-plii”, sitä ei sekoita minkään muun linnun ääneen. Äänen lähdettä hakee katseellaan ylhäältä ja hyvällä onnella voi vielä tavoittaa nopeasti lentävän linnun. Ne eivät kauaa Suomessa eikä Heinolassa viihdy, syysmuutto alkaa jo kesäkuussa, mutta pesimäkannan muutto on huipussaan elokuun alussa, siis perheelliset kasvattavat lapsensa ensin lentokuntoon. Vastuullista vanhemmuutta löytyy lintujen maailmasta.

   Mesiangervo, Filipendula ulmaria ja Jättipalsami, Impatiens glandulifera

   Kaksi kovin leviävää kasvia, joista toinen on lainsuojaton, arvaathan kumpi. Valkoinen mesiangervo kuuluu Suomen luontoon, vaikka onkin hiukan tunkeilevainen ja peittää alleen muun kasvuston. Angervon alleen jättämässä vähässä tilassa ja valossa menestyy vain harva toinen kasvi. Sitä on käytetty entisinä aikoina lääkekasvina, nyt ostetaan aspiriini apteekista, ei poimita mesiangervoa.

Jättipalsami kuuluu haitallisiin lajeihin, eli on lainsuojaton. Se aloitti karkumatkansa kukkapenkeistä, eikä kunnioittanut kukkapenkin rajoja. Varhaisimmat tiedot karkulaisista ovat jo 1970-luvun alusta.

   Haapaperhonen, Limenitis populi

   On hauskaa, kun huomaa perhosen olevan vain minua odottamassa. Ketä muutakaan se olisi odottamassa jalkojeni edessä. Ei muita näkynyt missään, siitä sen tietää. Siinä se oli hiekalla hiljaa, vaihtaen paikkaa rauhassa metrin säteellä. Valokuvamallia on hauska katsella ja kuvata.

   Heinolan herkkuja helteellä on jäätelötötterö Tommolan uimarannalla. Ja jos on vaikea valita, mansikka ja suklaa käyvät molemmat vallan hyvin. Voitko kuvitellakaan parempaa herkutteluhetkeä luonnon helmassa. Jäätelöhuumaan on hyvä heinäkuun helteellä jäädä yhdessä, sinä ja minä. 

 Anneli