Suomalainen kotimaassa

      Auringonkukka, Helianthus annuus    Voisiko elokuun yllätykseksi sanoa, että helle loppui niin äkkiä kuin Jaakko olisi juuri heittänyt kylmän kiven ilmaan! Heinäkuun kunnon helteet saivat luonnon kiirehtimään, kasvit kukkimaan nopeasti, heinän kasvamaan korkeuksiin niin että polutkin meinasivat aivan umpeutua. Aika hyvin ihminen kuitenkin sopeutuu sään äkkinäisiinkin muutoksiin, löytyy pitkää hihaa ja lahjetta, elämä saa taas uusia muotoja.  Auringonkukat kukkivat ja luovat valoa ympärilleen ja ihmisten sydämiin, on sitten lämmin tai viileä päivä.    Kalamarkkinat    Heinolan perinteisiin kuuluu kalamarkkinat elokuussa. Nekin ovat muuttuneet aikojen saatossa paljon. Nyt on kauppiaita joka lähtöön, on kyllä asiakkaitakin. Kalatuotteita kyllä löytää, kunhan on ensin vilkaissut uudet kesämekot tai upean kesähatun, joka päässä voi pysähtyä syömään vaikka perinteistä lohisoppaa tai voissa paistettuja muikkuja tai vaikka metrilakua...

      Jaloangervo, Astilbe Arendsii-Ryhmä    Voi pojat mitä helteitä me saimmekaan heinäkuussa elää. Kuka muistaakaan montako päivää meillä helteet kestivätkään, taisi olla yli 20! Osa meistä kärsi helteistä osa ei. Se on kuitenkin varmaa, että kukaan ei palellut. Kerrankin oltiin kuin samassa veneessä, eikä kukaan keikuttanutkaan venettä. Hienoja hetkiäkin saimme kokea, ja lämmintä jatkuu vieläkin. Onhan tammikuun pakkasilla, mitä kesästä muistella. Talvella jo helteet saavat kultareunukset, kaikilla ei vielä niitä reunuksia löydy. Niin paljon saimme keväällä vettä, että kulottuneita nurmikoitakaan ei liiemmin ennättänyt vielä ilmestyä. Möljänpuiston uusi vesialue, pienoinen vesiputous ja nyt jo pikkuruinen suihkulähdekin tarjoaa hauskan näyn ohikulkijalle. Niitähän Möljänpuiston maisemassa riittää, hotelli Kumpelin vieraitakin käyskentelee siellä kesäisin. Kaunista järvimaisemaa siellä voi vieras ja tuttu kulkijakin nauttia. Nämä jaloangervot luovat väriä ...

    Puutarhamansikka, Fragaria × ananassa    Saimmehan me helteitä Heinolaan, ihan omia Heinolan helteitä! Näitä on ihailtu ja valitettu, jokainen omalla tavallaan. Helteisiin meillä pitkän talven asukkailla on ihan omanlainen suhde. Sitä suhdetta ei oikein muistakaan helmikuun pakkasilla. Yllättäen se suhde astuu esiin, kun helteet ovat kestäneet neljä päivää, eikä huomiselle luvata viilenevää. Olethan kuullut Heinolan sanonnan helteillä, ”en valita”. Mikähän olisi oikea ja kohtelias tapa vastata siihen? Nyt me kuitenkin olemme saaneet nauttia hyvällä omallatunnolla helteeseen kuuluvista nautinnoistakin. Siinäkin meillä on jokaisella mieluinen oma valintamme. Kukaan ei estä matkimasta vaikka kaikkia helteen tuomia nautintoja. Sisällä istuminen ja helteen loppumisen odottelu ei taida niitä parhaita tapoja ollakaan. Ihanat mansikat poskeen ja jäätelöä jälkiruuaksi, siinä on yksi hauska hellekesän juttu.     Hämähäkkikukka, Cleome hassleriana   ...

    Juhannusruusu, Rosa spinosissima    Mikä mei tä saattelisikaan paremmin ja lempeämmin juhannuksenjälkeiseen elämään kuin juhannusruusu. Tänä vuonna juhannusruusu kukki juuri oikeaan aikaan, juhannuksena. Aika harvoin se juuri näin nappiin osuu kaan, huomasithan sinäkin sen.    Aloitamme heinäkuun, kaikki kasvaa ja kukoistaa, vettä on saatu riittävästi, välillä liikaakin. Luonto elää ja voi hyvin, niin me ihmisetkin. Turistit, tänne kesäteatterin vetäminä, täyttävät Heinolan, kauppa käy ja puheensorina täyttää kahvilankin satamassa. Vain yksi paikka satamassa on auki, Tyyrpuuri, Casino on tämän kesän poissa pelistä, harmi. Kesäteatterin aikaan väkeä riittäisi molempiinkin. Pieni jäätelökioski historiallisessa huvimajassa suurten Rantapuiston puiden katveessa on tämän kesän juttu! Toivottavasti tuli jäädäkseen seuraavankin kesän ajaksi.     Keltakurjenmiekka, Iris pseudacorus    Tämä alkukesä on ollut keltakurjenmiekan vahvaa aika...